Hiirisukat pieniä varpaita lämmittämään

Pienemmän neitokaisen yösukiksi tehdyt siilisukat ovat jääneet pieniksi ja neito toivoi uusia yösukkia.  Näistä piti tulla ensin nallesukat, mutta nalleista tulikin hiiret. 

Varsiin tein palmikkoa, johon tykästyin eräässä pipo-ohjeessa.  Varresta tulee palmikoilla aika tiukka, mutta yösukat saavat ollakin varsista napakat, etteivät valahda kesken unien jaloista. 

Tein nenät ensin jälkikäteen silmien tavoin, mutta niistä tuli huonot. Purin sitten sukkien kärjet ja neuloin ne uudestaan ruskealla, nyt ovat mielestäni paremmat.  Korvat on virkattu ja kiinnitetty paikoilleen myöhemmin. 

Sukat ovat sopivat juuri nyt ja toivottavasti vielä ensi talven, muuten täytyy tehdä naama uudestaan :-).

Poseeraaminen vaatii keskittymistä :-)

Malli: Omasta päästä

Lanka: Dropsin Fabel (75 % villa, 25 % polyamidi. 50 g / 205 m)

Puikot: Varren alku siihen asti, kunnes joustinneule on ohi: 2,25 mm. Muualla 2,5 mm.

Niskalenkki pussukoista

 Näiden vetoketjullisten pussukoiden ompelu on ollut minulle aina yhtä tervanjuontia.  Ostettuani viime jouluna Jyväskylän Käsityömuseon joulutorilta näitä Pia Westerholmin ihania silityskuvia, päätin, että näistä teen pussukoita, tuli mitä tuli.  Jos olen oppinut seuraamaan neulontaohjeita, niin kai nyt opin näitäkin ompelemaan.  Ohjeen otin Mekkotehdas-kirjasta.

Tämä yllä oleva pussukka on näistä oma lempparini.  Ja suurin kiitos kuuluu tietenkin Pian ihanille kuville!  Tuo marjapuuron värinen kangas on Verhoomo Pellavillan tilkuista, joita ostin syksyllä muutaman nipun. Ovat huonekalukankaina vähän tukevampia ja sopivat minusta siksi hyvin näihin pussukoihin. 

Pussukan sisällä on valkoista ohutta kangasta kaapin kätköistä.  Näyttää ihan Marimekolta?

Seuraavaksi eniten tykkään tästä ruskeasta pussukasta, jossa on ihana kuva pupusta, joka ratsastaa norsulla.  Tämänkin kangas on Pellavillan paksuhkoa huonekalukangasta. Taidan jo tietää, kenelle tämän tulen antamaan. 

Sen vuori on kiiltävää ja raidallista asustekangasta, josta tein joskus mekon, mutta joka päätyi nyt uusiokäyttöön. 

Tämä veikeä mäyräkoira on minusta niin herttainen!  Silitin kuvaa hetken liian pitkään, joten sen pohjakangas tummui hieman.  Mutta sopivien kankaiden ympäröimänä sitä ei enää huomaa.  Tämän annoin jo lahjaksi hyvälle ystävälleni muistuttamaan, ettei haaveista pidä koskaan luopua... Tuota vihreää kangasta oli niin pieni pala, että siitä tuli juuri ja juuri tuo ylä- ja alaosa.  Mutta sopi sävyltään täydellisesti tuohon ihanaan hurttaan!

Mäyrispussukan sisällä on sinistä kukkakangasta. 

Tämä sinisävyinen pussukka on pyöräilyä harrastavalle kollegalle.  Joskus on nimittäin hyvä myös levätä :-).  Tämä oli ensimmäinen pussukka, jonka ompelin ja tämän jälkeen opin monta juttua näiden ompelusta...  Mutta ihan käyttökelpoinen tästäkin tuli.  

Sen vuorena on siniruudullista kangasta. 

Tässä harmaassa pussukassa ei ole Pian kuvaa, mutta halusin kokeilla tuota lintukangasta yhteen pussukkaan.  Se olikin vaikeaa ommella, kun on sellaista venyvää trikoota.  Olisi ehkä kannattanut silittää siihen ensin kovikekangas?  

Siinäkin on vuorena tuota sinista kukkakangasta.  

Silityskuvia jäi vielä kaksi, mutta ne ovat haastavan mallisia: kapeita ja korkeita. Toiselle minulla on jo käyttötarkoitus mielessä, mutta toinen taitaa jäädä laatikon pohjalle odottelemaan hyvää käyttöideaa.  

Etsin muuten netistä tuollaista silityskuvapaperia, johon voisi itse tulostaa kuvia.  Sille kun olisi käyttöä lähitulevaisuudessa.  Aika monta kauppaa kiersin sekä kaupungissa että netissä ennen kun löysin kukkarolle sopivia.  Edullisimmat löytyivät verkkokauppa.comista. 

Toiset räsymattosukat

Innostuin aiemmista räsymattosukista niin, että oli pakko tehdä toiset heti perään :-).  Ja kun noita kerän loppuja on vielä aikalailla...

On kyllä jännä, kuinka lopputulos on näitä tehtäessä aina aivan erilainen kuin mitä oli kuvitellut!  Ensin olin vähän kauhuissani, kun kahdesta minusta tosi kauniista kerästä näytti tulevan aivan kamalaa jälkeä, kun niitä raidotti keskenään.  Mutta kun vaan sinnikkäästi jatkoi eteen päin, niin aika hauskathan noista tuli!  Eihän noi nyt ihan kenelle tahansa käy, mutta eiköhän niille joskus omistaja löydy.  Sen muuten huomasin, että jos toinen langoista olisi suht yksivärinen, niin rauhoittaisi kummasti meininkiä. Kahdesta raidottuvasta voi sitten tulla ihan minkälaista vain. 

Malli: Perussukka

Lanka: Ohuita sukkalankoja, pääasiassa kahta erilaista Regiaa

(50 g / 210 m, 75 % villa, 25 % polyamidi. Menekki 66 g)

Puikot: Resorissa 2,25 mm, muualla 2,5 mm

Tsirp tsirp!

Ompelin pääsiäispuuhun lintuja.  Malli on tästä ihanasta Kaisa Wikmanin kirjasta.

Tsirp tsirp!

Pääsiäissävyiset räsymattosukat

Nyt ei ole ollut aikaa muuhun neulomiseen, kun näihin helppoihin, joita pystyy tekemään telkkaria katsellessa tai palaverissa istuessa. Ja kun nämä räsymattosukat ovat olleet kai viime aikoina kovasti muotia, niin teinpä minäkin yhdet, joissa käytin ohuita sukkalankajämiäni.  Lähinnä näissä oli Regiaa ja Steppiä, aina 3 krs per sävy. 

Sävyiltään näistä tuli aika pääsiäismäiset, eikö? Ensin meinasin pitää nämä itse, mutta kun on noita ohuita raitasukkia jo muutamat, niin pistin nämä sittenkin tuonne lahjajemmaan. Väri ei ehkä sovi ihan kaikille, mutta eräs ehdokas on jo mielessä...

Malli: Perussukka varresta varpaisiin

Lanka: Regiaa ja Steppiä (75 % villaa, 25 % polyesteriä. 100 g / n. 400 m)

Puikot: Resorissa 2,25 mm ja muualla 2,5 mm

Ystävälle ihan omat siilit

Pienempi neitokainen kertoi, että hänen luokkakaverinsa on aina hänen siililapasiensa kimpussa ja pyysi, että tekisin kaverille syntymäpäivälahjaksi omat siililapaset. Yhtään ei aluksi huvittanut, mutta vaikeahan noita on vastustaa... Otsalle ompelin näille siileille hempeänvaaleanpunaisen rusetin. Väri ei oiken näy, kun näköjään ylivalottuivat nuo kuvat. 

Tein näihin nämä intialaiset peukalokiilat, jotka istuvat minusta tosi hyvin käteen ja ovat simppelit tehdä. Ja tuo big fabel tuntui kyllä hyvältä lapaslangalta, sellaista sopivan paksua ja luulisin että kestävää. Vielä kun tein lapaset suht pienillä puikoilla niin että neulontajäljestä tuli aika tiukkaa. 

Tässä vähän silmukkamääriä: (Lapaset on 8 vuotta täyttävälle tytölle.) Alussa on luotu 32 silmukkaa ja varressa on 24 krs. Sitten 2 krs sileää ennen intialaista peukalokiilaa, jossa siirsin toiselle puikolle  4 silmukkaa (olen huomannut, että peukusta tulee sopiva, kun siirtää toiselle puikolle aina puolet yhen puikon silmukkamäärästä). Peukun jälkeen tein 21 krs ennen nauhakavennuksia. Kuonoväriin vaihdoin, kun jäljellä oli 5 s / puikko.  Itse asiassa olisi ollut hyvä vaihtaa siihen vasta kerrosta myöhemmin.  Aika iso nyt tuli tuosta kuonosta.  

Peukulla on yhteensä 14 silmukkaa ja 12 krs ennen nauhakavennuksia. Piikit tein erikseen tasona niin, että loin alussa 18 silmukkaa ja jatkoin aina oikeaa, kunnes koko oli sopiva. Sitten ompelin sen paikoilleen. 

Lanka: Itse lapanen: Big Fabel (75 % villaa, 25 % polyamidia. 100 g / 150 m)

Piikit: Schachenmayr Brazilia (100 % polyester. 50 g / 90 m)

Kuono: Drops Alpaca kolminkertaisena (100 % alpakka. 50 g / 167 m)

Puikot: 3,5 mm

Kissa kaulassa

 Pienempi neito ei ole viime aikoina piitannut kaulahuiveista (kuristaa!), mutta kun isompi sai itselleen huivin, niin pitihän pienemmänkin saada... Ja mieluiten kissahuivi. 

Malli: Omasta päästä

Puikot: 3,5 mm

Lanka: Dropsin Lima (65 % villaa, 35 % alpakkaa. 50 g / 100 m)