Toiset räsymattosukat

Innostuin aiemmista räsymattosukista niin, että oli pakko tehdä toiset heti perään :-).  Ja kun noita kerän loppuja on vielä aikalailla...

On kyllä jännä, kuinka lopputulos on näitä tehtäessä aina aivan erilainen kuin mitä oli kuvitellut!  Ensin olin vähän kauhuissani, kun kahdesta minusta tosi kauniista kerästä näytti tulevan aivan kamalaa jälkeä, kun niitä raidotti keskenään.  Mutta kun vaan sinnikkäästi jatkoi eteen päin, niin aika hauskathan noista tuli!  Eihän noi nyt ihan kenelle tahansa käy, mutta eiköhän niille joskus omistaja löydy.  Sen muuten huomasin, että jos toinen langoista olisi suht yksivärinen, niin rauhoittaisi kummasti meininkiä. Kahdesta raidottuvasta voi sitten tulla ihan minkälaista vain. 

Malli: Perussukka

Lanka: Ohuita sukkalankoja, pääasiassa kahta erilaista Regiaa

(50 g / 210 m, 75 % villa, 25 % polyamidi. Menekki 66 g)

Puikot: Resorissa 2,25 mm, muualla 2,5 mm

Tsirp tsirp!

Ompelin pääsiäispuuhun lintuja.  Malli on tästä ihanasta Kaisa Wikmanin kirjasta.

Tsirp tsirp!

Pääsiäissävyiset räsymattosukat

Nyt ei ole ollut aikaa muuhun neulomiseen, kun näihin helppoihin, joita pystyy tekemään telkkaria katsellessa tai palaverissa istuessa. Ja kun nämä räsymattosukat ovat olleet kai viime aikoina kovasti muotia, niin teinpä minäkin yhdet, joissa käytin ohuita sukkalankajämiäni.  Lähinnä näissä oli Regiaa ja Steppiä, aina 3 krs per sävy. 

Sävyiltään näistä tuli aika pääsiäismäiset, eikö? Ensin meinasin pitää nämä itse, mutta kun on noita ohuita raitasukkia jo muutamat, niin pistin nämä sittenkin tuonne lahjajemmaan. Väri ei ehkä sovi ihan kaikille, mutta eräs ehdokas on jo mielessä...

Malli: Perussukka varresta varpaisiin

Lanka: Regiaa ja Steppiä (75 % villaa, 25 % polyesteriä. 100 g / n. 400 m)

Puikot: Resorissa 2,25 mm ja muualla 2,5 mm

Ystävälle ihan omat siilit

Pienempi neitokainen kertoi, että hänen luokkakaverinsa on aina hänen siililapasiensa kimpussa ja pyysi, että tekisin kaverille syntymäpäivälahjaksi omat siililapaset. Yhtään ei aluksi huvittanut, mutta vaikeahan noita on vastustaa... Otsalle ompelin näille siileille hempeänvaaleanpunaisen rusetin. Väri ei oiken näy, kun näköjään ylivalottuivat nuo kuvat. 

Tein näihin nämä intialaiset peukalokiilat, jotka istuvat minusta tosi hyvin käteen ja ovat simppelit tehdä. Ja tuo big fabel tuntui kyllä hyvältä lapaslangalta, sellaista sopivan paksua ja luulisin että kestävää. Vielä kun tein lapaset suht pienillä puikoilla niin että neulontajäljestä tuli aika tiukkaa. 

Tässä vähän silmukkamääriä: (Lapaset on 8 vuotta täyttävälle tytölle.) Alussa on luotu 32 silmukkaa ja varressa on 24 krs. Sitten 2 krs sileää ennen intialaista peukalokiilaa, jossa siirsin toiselle puikolle  4 silmukkaa (olen huomannut, että peukusta tulee sopiva, kun siirtää toiselle puikolle aina puolet yhen puikon silmukkamäärästä). Peukun jälkeen tein 21 krs ennen nauhakavennuksia. Kuonoväriin vaihdoin, kun jäljellä oli 5 s / puikko.  Itse asiassa olisi ollut hyvä vaihtaa siihen vasta kerrosta myöhemmin.  Aika iso nyt tuli tuosta kuonosta.  

Peukulla on yhteensä 14 silmukkaa ja 12 krs ennen nauhakavennuksia. Piikit tein erikseen tasona niin, että loin alussa 18 silmukkaa ja jatkoin aina oikeaa, kunnes koko oli sopiva. Sitten ompelin sen paikoilleen. 

Lanka: Itse lapanen: Big Fabel (75 % villaa, 25 % polyamidia. 100 g / 150 m)

Piikit: Schachenmayr Brazilia (100 % polyester. 50 g / 90 m)

Kuono: Drops Alpaca kolminkertaisena (100 % alpakka. 50 g / 167 m)

Puikot: 3,5 mm

Kissa kaulassa

 Pienempi neito ei ole viime aikoina piitannut kaulahuiveista (kuristaa!), mutta kun isompi sai itselleen huivin, niin pitihän pienemmänkin saada... Ja mieluiten kissahuivi. 

Malli: Omasta päästä

Puikot: 3,5 mm

Lanka: Dropsin Lima (65 % villaa, 35 % alpakkaa. 50 g / 100 m)

Virkkuuhommia

Isomman neitokaisen huoneesta puuttui muuton jäjiltä vielä matto.  Lupasin virkata sinne valkoisen, pyöreän maton. Malliksi valikoitui Lankavan Paula-matto, sillä se oli vähiten kukkainen. Paikallisen lankakaupan myyjä sanoi, että teen tuon viikonlopun aikana, mutta kun näihin käsitöihin ei ole kerrallaan  kuin ehkä tunti, niin menihän tuossa loppujen lopuksi useampi viikko.  Tämä tehtiin 8 mm koukulla. 

Vähän otti virkkaaminen oikeaan käteen, mutta muuten en kokenut sitä erityisen raskaaksi.  Virkkasin mattoa aina sohvalla niin, että pidin sitä sylissäni ja pyöritin virkkuun edetessä oikealle.  Ohje oli ihan ok, vaikka kyllä siinä piti vähän osata lukea tekemäänsä, että ymmärsi, mihin mikäkin pylväs piti tehdä.  Kaksi virhettä mattoon tuli, joista vain toisen onneksi huomaa, jos oikein läheltä katsoo.  Villakoirakin taitaa tykätä matosta, kun menee sen päälle makoilemaan aina, kun tuossa huoneessa aikaansa viettää.  Nytkin oli pakko mennä siihen linssiluteilemaan :-).  Mutta onhan se mukavan pehmeä jalan alla. Tuskin kuitenkaan teen toista mattoa ihan heti. Mun käsiala on noihin vähän liian löysä.

Työläintä matossa oli ehkä se, että joka kerroksella piti tarkkaan katsoa kierroksen aloitus ja opetella uudenlainen mallikerta.  Ja toinen aika ärsyttävä juttu oli lankojen yhteenompelu, kun vyyhtejä keriessä kävi ilmi, että kude oli suht pienissä pätkissä.  Tai no, pari isompaa kerää siitä tuli, mutta muuten oli pienemmissä pätkissä.  Sain miehen tädiltä vinkin, että kannattaa viistottaa kuteitten päät ja ommella ne yhteen, niin ei tarvitse sitten jälkikäteen päätellä niitä.  Se olikin hyvä vinkki, joskin työläs toteuttaa.   

Maton tekemisen lomassa tein samasta kuteesta ystävälle lahjaksi tällaisen korin. Tämänkin Esteri-korin ohje on Lankavan ja löytyy täältä. Muuten oli simppeli ja hyvä ohje, mutta jouduin vähentämään rajusti viimeisen kerroksen silmukoita, jottei reuna olisi taipunut ulospäin. Nyt taisin laittaa jokaiseen kaareen vain kaksi kiinteää ja kaksi pylvästä. 

En oo ennen virkannut kuteista, mutta tämä oli kyllä oikein hauska parin tunnin pikkutyö, näitä voisin tehdä jatkossakin lahjaksi! 

Kevättä kantapäihin!

Taas piti joku aika sitten saada jotain aivotonta neulomista.  Äkkiä synttärikalenterista katsomaan, kenellä olisi synttärit tulossa - ystävän miehellä! Siispä nopsasti lankalaatikosta lankaa ja telkkarin ääreen. 

Pilke silmäkulmassa päätin tehdä sukkiin keltaiset kantapäät - sen verran pitää olla keski-ikäisilläkin miehillä leikkimieltä, että kehtaa käyttää kellaisilla kantapäillä varustettuja sukkia, eikös? Ystäväni vinkkasi kerran tällaisista ristiinvahvistetuista kantapäistä, joissa silmukat nostetaan neulomatta oikealla puolella vuorotellen parittomien ja parillisten silmukoiden kohdalla.  Näistä tulee minusta kivan näköisiä kantapäitä.

Minusta ihan kivat värit tuossa Stepissä.  Mallina toimi mieheni, toivottavasti synttärisankarilla on suunilleen saman kokoinen jalka. 

Sain raidat aika samoille kohdille, se aina vähän jännittää näissä raidoittuvissa.

Käsitöiden postittaminen on aina oma taiteenlajinsa.  Ompelemalla paketin reunat sain siitä niin litteän, että sain sen mahtumaan Adlibriksen pakettiin, joka mahtuu postiluukusta. 

Paketin tekstin kirjoitin vanhemmiltani saamallani kirjoituskoneella, josta olen nyt oikein innoissani!  Sillä saa kortteihin kivoja tekstejä.

Malli: Perussukka varresta varpaisiin ristiinvahvistetuilla kantapäillä

Lanka: Väriä vaihtava: Austermann Step mit Aloe Vera und Jojoba oil
(75 % villa, 25 % polyester. 100 g / 420 m)

Sininen ja keltainen: Drops Fabel (75 % villa, 25 % polyester. 50 g / 205 m)

Puikot: resorissa 2,25 mm hiilikuituiset, muualla 2,5 mm Cubiksit.