maanantai 3. syyskuuta 2018

Mustaraidallista festareilta


Heinäkuussa vietettiin Jyväskylässä Neulefestareita ja olipas ihana kuljeskella ja neuleskella siellä kaikessa rauhassa hyvän ystävän seurassa! Ja jotain sieltä taas tarttui mukaan, mm. tällaista ohutta mustanpuhuvaa raitalankaa. 


Taisi olla ensimmäinen kerta, kun sain festarilangat samana kesänä puikoille!  Tämä blogi pullistelee näitä raitasukkia, mutta nämä ovat sellainen helppo palaverineule, jota on kätsyä tehdä aina kun tarvitsee jotain aivotonta neulottavaa. 


Hauskaa lankaa oli tämäkin! 


Lankaa jäi vielä sen verran, että raidoittamalla muun langan kanssa tästä tulisi vielä toisetkin sukat. 


Malli: Oma perussukka
Puikot: Resorissa 2,25 ja muualla 2,5 mm
Lanka: Opalin Relief (100 g / 420 m. 75 % villa, 25 % polyester)

maanantai 27. elokuuta 2018

Merinosilkkinen tuubihuivi



Blogi on nyt ollut tosi huonolla tolalla. Mutta täältä pesee taas :-)
Tällaista tein töissä palavereissa yms. pitkin kevättä ja kesällä se tuli valmiiksi. Ohuesta silkkimerinolangasta oleva tuubi. Jotenkin vain olen onnistunut hävittämään langan vyötteen eli ei mitään hajua minkä merkkistä oli. Taisin ehkä ostaa sen neulefestareilta tai sitten Tampereen messuilta, kun etsin ohutta käsin värjättyä lankaa.


Poseeraamaan pääsi myös ihana villapoikamme.



keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Ei niin hyvät


Seuraavaksi valmistuivat nämä raitasukat. Näiden lopputulokseen en ole kovin tyytyväinen. Mutta vajentuivatpahan taas lankavarastot hiukkasen.


Lankana kolmea eri ohutta sukkalankaa, joita raidotin kolmen kierroksen välein.


Malli: Oma perussukka
Puikot: Resorissa 2,25 mm, muualla 2,5 mm
Lanka: Erilaisia fingering-paksuisia lankoja

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Korvakoruja hirven nahasta ja kukon niskahöyhenistä


Äitini löysi siivotessaan pussin hirvennahkapaloja ja kysyi tarttisinko niitä johonkin. No totta maar!  Niistähän voisi tehdä korviksia! 

Samoihin aikoihin heidän "riiviökukkonsa" kuoli ja erään tuttuni mies otti kukkovainaan perhotarpeiksi (toivottavasti siitä ei jäänyt reppuun paljon sulkia!). Pyysin heitä nyppimään minulle muutamia niskahöyheniä korviksia varten.


Osassa käytin hopeoituja lukkoja, osassa kirurginteräksisiä.



Alla niistä vielä tarkemmat kuvat. Onpas hauskaa tehdä pitkästä aikaa koruja! 

Nämä puolikkaan kukan malliset ovat yhdet lempparini:


Näissä taas on iso työ, mutta tykkään lopputuloksesta:


Näitä on tullut pidettyä jo jonkin verran:


Ja näitä aika paljonkin:


Nämä lähtivät maailmalle, täytyisikin tehdä uusia tilalle :-)


Kirurginteräs on siitä hyvä, että sen pitäisi käydä sellaisillekin, jotka eivät siedä hopeaa. Sitä kun käytetään kirurgiassa ja esim. lävistyksissä. Eivät tietty ole niin kiiltäviä kuin hopeiset, mutta toisaalta eivät sitten muutukaan ajan saatossa, niin kuin hopea, joka saattaa tummua.



Höyhenistä saatoin käyttää eri koruihin eri osia. Esimerkiksi näihin käytin höyhenen loppuosan.


Samoin kuin näihin alla oleviin, joihin lisäsin myös ketjun ja sen päähän laitoin punaisen lasihelmen. 


Näissä oli ketjun päässä turkoosi lasihelmi. Nämä menivät eräälle neidolle ylioppilaslahjaksi. 


Tässä ihan tällaiset  yksinkertaiset:


Näihin taas laitoin ylös tuollaisen lintuhäkin. Ovat minusta hauskat :-)


Näihin pörröisiin käytin höyhenen pörheän yläosan. 


Samoin kuin näihin, joihin lisäsin vihreän lasihelmen.


Nämä sopivat jollekin leikkimieliselle lyydille :-).


Ja nämä jollekin simppelistä tyylistä pitävälle. Höyhenkoruissa on se hyvä puoli, että ovat tosi kevyet!


Näihin laitoin kirjavia jyvähelmiä ennen tummaa höyhentä.


Näissä taas on pelkät nuo höyhenen päät, jotka kiiltelevät hienosti tummanvihreänä.


Siinäpä ne taisivat olla. Sain eräältä ihmiseltä eri sävystä ruskeaa sekä sinistä (!) nahkaa, en malta odottaa että pääsen tekemään niistä uusia koruja :-D

maanantai 21. toukokuuta 2018

Kiitokset laumanjohtajalle!


Vielä piti tehdä kolmannet jämälanka/räsymattosukat. Nämä ovat niin käteviä, jos pitää äkkiä lähteä jonnekin, jonne tarvitsee jotain aivotonta neulottavaa.  Samalla tulee vähän käytettyä noita ohuita sukkalankoja, joita on tullut joskus vähän hamstrattua... 

Sopiva saajakin löytyi, kun  pienemmän neitokaisen harrastuksessa koitti kevään viimeinen kerta ja lähetin nämä neitosen mukana laumanjohjajalle kiitokseksi tästä kaudesta. 


Näissä käytin varsissa paria rumaa jämäkerää ja loppusukissa sitä heleänväristä Steppiä (jota riitti siis näihin kaikkiin kolmiin sukkiin) sekä tuota sinivihreäsävyistä raitalankaa, jonka aloitin vasta näitä sukkia tehdessä. Seuraavaksi voisin käyttää sen loppuun ja etsiä punasävyisten ohuiden sukkalankojen laatikosta seuraavan tuhottavan kerän... 


Näissä oli tutut 3 kierroksen raidat ja perus ranskalainen kantapää. Sukat on neulottu varresta varpaisiin. Resorissa on 15 krs ja kärjessä sädekavennus.


Malli: Oma perussukka
Lanka: Ohuita sukkalankoja (75 % villaa / 25 % polyamidia, 100 g / n. 420 m)
Puikot: Resorissa 2,25 mm, muualla 2,5 mm

maanantai 14. toukokuuta 2018

Ja vielä toiset perään



Hih, olihan se tehtävä vielä toiset perään. Juuri tuskailin ystävälle, että mihinköhän näitä oikein sitten tungen, kun olen jo kaikille tuttaville tällaiset lahjoittanut. Hän siihen viisaasti vastasi, että kyllähän ne kuluu! Totta, aina voi antaa toiset! (Ja onhan näitä toki joillain jo useammat...) Ja juuri tuli mieleen, että nyt alkaa olla sitä aikaa, kun lasten harrastukset loppuvat, joten ehkäpä näitä voisi antaa myös harrastusten ohjaajille!



Edellisistä sukista jäi vielä tuota vaaleampaa, heleäsävyistä Steppiä ja nyt otin sen rinnalle selvästi tummempaa Regiaa. Nyt erottuvat raidat tosi hyvin. Jee! (Ja kyllä vain, kolmannet ovat jo puikoilla...)



Malli: Oma perussukka
Lanka: Regian ja Austermannin ohuita sukkalankoja 
(Austermannin Step aloe veralla ja jojobaöljyllä)
(75 % villa, 25 % polyamidi. 100 g / 420 m)
Puikot: resorissa 2,25 mm ja muualla 2,5 mm

torstai 10. toukokuuta 2018

Pitkästä aikaa räsymattosukat!


Olen tekemässä yhtä isoa työtä, mutta tuli niin ikävä näitä räsymattosukkia, että oli pakko tehdä yhdet tällaiset välissä.  Valitsin ohuiden sukkalankojen laatikoista yhden vaaleamman ja yhden tummemman kerän.  Vähän harmillisesti välillä sävyt vaan tuppasivat olemaan aika samankaltaisia. Mutta mitäpä siitä, kivat niistä kuitenkin kokonaisuudessaan tuli. 


Tuttuun tapaan tein kolmen kierroksen raitoja, varresta varpaisiin. Raitoja on 19 sekä varressa resorin ja kantapään välissä että jalkapöydässä kantapään ja sädekavennusten välissä.


Olipa se taas hauskaa! En tiedä, mikä näissä räsymattosukissa viehättää, varmaan se ettei koskaan tiedä millainen on lopputulos ja että yleensä se on kuitenkin aina iloinen ja saa hymyn huulille!


Malli: Oma perussukka
Lanka: Austermann Step, kahta eri sävyä.
(100 g / 420 m. 75 % villa / 25 % polyamidi)
Puikot: resorissa 2,25 mm, muualla 2,5 mm