lauantai 30. syyskuuta 2017

Värjäysvuorossa verihelttaseitikit


Löysin anoppilan metsistä elämäni ensimmäiset verihelttaseitikit! Tällaista väriä niistä tuli.  Väri on luonnossa hailakampi eli enemmän sitä kuuluisaa mummokalsaria... Lanka on kuitenkin mitä ihaninta, nimittäin Arwettaa, joka ainakin näin käsikopelolla tuntuu aivan ihanalta! En malta odottaa, että pääsen neulomaan näistä jollekin sukat. On siis merinopohjaista ohutta sukkalankaa. Täytynee vaan yhdistää tätä johonkin toiseen väriin, jos tuo hailakka persikka ei siinä niin haittaisi. Tai sitten täytyy keksiä joku, jolle tuo käy.  Vasemmalla on siis verihelttaseitikkien lakeilla ja oikealla sienten jaloilla värjätyt vyyhdit. Jaloilla värjäsin vain puolikkaan kerän baby merinoa, sillä aattelin etten tuota väriä niin tarvitse. Hauska oli silti kokeilla!


Tuossa  ylemmässä kuvassa sienet sen jälkeen, kun erotin lakit ja jalat toisistaan.  Ja alemmassa kuvassa jalat lilluvat värjäyskattilassa.  Niistä tuli kyllä hienoa, tummanpunaista lientä ihan niin kuin lakeistakin!


Tssä alla olevassa kuvassa ne Arwetat on juuri laitettu siihen lakkiveteen. On tämä vaan hauskaa puuhaa, kun tässäkin tapauksessa väriliemi on ihan eri sävyistä kuin minkälaisia langoista sitten tulee!  Keitin sieniä siis ensin reilu puoli tuntia ja sitten samanaikaispuretuksessa lankoja sen tunnin verran 80 asteessa. 


2 kommenttia:

rita kirjoitti...

Mummokalsaria *REPS* :D Hienot langat jälleen ❤

Aino P. kirjoitti...

Joo ehkä haalea persikka vois kuvata sävyä myös...